Huono omatunto.

Onpa ihana olla täällä taas! Tervetuloa!

Kuukausi on tuntunut kauhean pitkältä ajalta odottaa sitä, että päästään taas pohdiskelemaan yhdessä. Ajattelin, josko jatkossa siinä puolen kuun paikkeilla voitaisiin pitää vaikka jokin arkinen kahvitteluhetki, marttakerho tai iltakävely, niin ei ehdi tulla niin kovin ikävä. Kannattanee siis tilata blogista ilmoitus, niin tiedät lähteä mukaan.

Nyt haluaisin kuitenkin puhua mieltä painavasta asiasta:

 

Olenko minä ainoa, jolla on huono omatunto?

Minulla on huono omatunto. Ei sillä tavalla oikeasti. On asioita, joista sietääkin olla huono omatunto, mutta en tarkoita niitä nyt. Minulla on kuitenkin jatkuvasti huono omatunto jostakin, ehkä turhanpäiväisyyksistä.

Tiedätkö sen tunteen, kun siivoat kaappeja, teet pihatöitä tai puuhastelet ylipäänsä jotakin ”välttämätöntä” ja tulee huono omatunto, kun olisi sittenkin pitänyt se aika käyttää lasten kanssa pelaamiseen tai leikkimiseen, ylipäätään läsnä olemiseen. Sama toimii myös toisinpäin. Pelaat lasten kanssa ja koti on kaaos ja omatunto kolkuttaa, kun pitäisi siivota. Huominen ruokakin on miettimättä, kauppakäynnistä ja ruoan valmistamisesta puhumattakaan.

Jos onnistuu läsnä olemisessa ja arjen rumbassa kunnialla, niin sitten viimeistään tulee huono omatunto, kun antaa itselleen liian vähän aikaa. Sitä lepää liian vähän ja käyttää liian vähän aikaa niihin asioihin, mistä itse tykkää ja asioihin, jotka ovat niitä omia juttuja.

Ja jos tulee levättyä liian vähän, muuttuu kiukkuiseksi. Ei niin mukavista tunteista ja niiden seurauksista, kuten kiukuttelusta, suuttumisesta, komentamisesta, saatikka huutamisesta, omatunto on erityisen ankara.

Ehkä sitä pitäisi tosiaan levätä. Ja nukkua. Ja oleskella hetki rauhassa. Mutta mitä siihen sanoo omatunto? Silloin se omatunto vasta kolkutteleekin, jos ihan vaan laiskottelee tai uppoutuu omiin ajatuksiinsa tai on liian itsekäs omien toiveidensa kanssa! Puoliso ehtii saada huomiota liian vähän, sekin kaivertaa. Parisuhdetta pitäisi muistaa hoitaa, eikä asioiden saa antaa muuttua itsestään selvyyksiksi.

Koti, arki ja ruuhkavuodet vievät aikaa ja on huono omatunto, kun on soittanut liian harvoin ystävilleen. ”Vaikka kyllä se olisi ystävän vuoro välillä soittaa minulle.” No niin, nyt tuli siitäkin ajatuksesta huono omatunto. 

Saati työelämä. Painit töissä jatkuvasti riittämättömyyden tunteen kanssa, mutta kyllä omatunto kolkuttaa, jos tuot töitä kotiin. Sairaslomallakin on huono omatunto, kun tietää, että työkavereilla on töissä kahta kauheampi duuni ja jos yrität tehdä sairaslomalla töitä, niin soimaat itseäsi siitä, että et lepää.

Sitten on jokapäiväiset, arkiset huonon omantunnon aiheet, kuten autolla ajaminen, valmisruoat, liika lihansyönti tai liian vähäinen kasvisten syönti, kemikaalien käyttö, veden tuhlaus, hoitamattomat koti- ja pihatyöt, yhteydenpito vanhempiin, herkuttelu, sähkönkulutus, valittaminen, aikaansaamattomuus.. Lista on loputon.

Ja jos saat elämääsi sellaisen onnellisen hetken, että mistään ei ole huono omatunto, niin siitä sitten vasta tuleekin!

Yritän olla armollisempi itselleni, vaikka joudun ehkä kärsimään sen vuoksi huonoa omaatuntoa. 

Oletko sinä koskaan liian ankara itsellesi?